Lillehammerin ja Naganon paralympialaiset alppihiihdossa käyneenä tiedän mitä urheilu vaatii mutta mitä etua hyötyä haitan poistoa siitä parhaimmillaan saa. Sivu ei liity mitenkään vaaliteemaan, mutta on hyvä pläjäys mitä tuolista käsin voi tehdä.
Kuva Juksu Olkkola. Alppihiihto on ollut rakkain laji aivan invauran alusta lähtien. Hiihdonopettaminen tuli kuvaan mukaan aktiiviuran jälkeen. Tosin vieläkin käyn kiusaamassa maajoukkuetta SM kisoissa. Toimin myös hiihdonopettajien opettajien demotiimissä soveltavan alppihiihdon kehittämistehtävissä.
Koripallo on todennäköisesti yleisin liikuntavammaisten harrastus ja kilpalaji.
Koskiuinti on haastavaa. Muut kutsuu sitä koskimelonnaksi mutta isomman osan ajasta olen uimassa kuin pulkassa, joten koskiuinti on osuvampi termi
Vesihiihdo aloittaminen oli yllättävän hankalaa. Eikä Oulunseudun vedetkään ihan linnunmaitoa ole.
Purjehdus olisi loistava harrastus. Oulussa ei ole yhtään kunnon sivulaituria ja oma vene puuttuu joten tulee oltua merellä ihan liian vähän.
Ammuntaurheilua on viimepäivät parjattu ja täysin syystä jos peltipurkkiasetta kutsutaan tarkkuusaseeksi. Ammunta on loistava laji keskittymiskyvin ja hermojenhallintaan.
Metsästys on rakas harrastus. Valitettavasti mahdollisuudet kaupunkilaiselle on rajalliset. Tätä vaikeuttaa vielä Limingan Polliisi joka ei antanut lupaa kuljettaa asetta mönkijässä johon metsästyslaki antaisi mahdollisuuden. Polliisin mielestä minun pitäisi viedä mönkijä 100m päähän ennen metsästystapahtumaa... maalaisjärki jäi taas narikkaan virkainnon alla.